Euroopan historiassa kosmetiikka teki paluun 1900-luvun alussa, jolloin sen leima ainostaan “yön naisten” eli prostituoitujen tuotteena alkoi nopeasti rapautua. Kosmetiikan noususta voidaan suuresti kiittää esiintyviä taiteilijoita, sillä kosmetiikkaa käytettiin 1910-luvulla sekä baletissa että teatterissa. Aikansa teatterilavojen supertähti Sarah Bernhardt oli tunnettu kosmetiikastaan ja edesauttoi Yhdysvalloissa sen käytön leviämistä myös kunniallisten naisten pariin. Myöhemmin 1920-luvulla kun elokuvat ja elokuvateatterit yleistyivät ympäri maailmaa, myös elävän kuvan meikkitrendit ja Hollywoodin nousu olivat osaltaan vaikuttamassa kosmetiikan laajempaan hyväksyntään.
Sellaiset kosmetiikkajättien nimet kuten Max Factor, Helena Rubinstein sekä Elizabeth Arden olivat ensimmäisiä meikkitaiteilijoita ja meikkituotteiden valmistajia varhaisessa
Hollywoodissa ja näkivät kosmetiikan massatuotannon mahdollisuudet jo noina varhaisina vuosikymmeninä, jolloin joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa vielä säädettiin lakeja kosmeettisten tuotteiden moraalia rapauttavaa vaikutusta vastaan. Tuolloin alettiin myös kehittää nykyisen kaltaisia kosmeettisia tuotteita. Deodorantti oli keksitty jo edellisellä vuosisadalla, mutta sen koostumusta ja käytettävyyttä paranneltiin. Nykyisen kaltainen synteettinen hiusväri keksittiin vuonna 1907, ja aurinkosuoja kolme vuosikymmentä myöhemmin, kuten myös tekorusketus. Nykyisen kaltainen kynsilakka keksittiin myös vuosisadan alussa. Ripsiväri muuttui puuterimaisesta tuotteesta voidemaiseksi, ja se pakattiin pitkulaisiin pulloihin ja levitettiin pienellä harjalla. Myöhemmin vuosisadan edetessä uusia keksintöjä tehtiin yksi toisensa jälkeen, ja voikin sanoa nykyisen kaltaisen kosmetiikan olevan erityisesti 1900-luvun alun perintöä.