Joitakin vuosia sitten Suomessa nousi kohu siitä, kuinka läheisissä väleissä suomalainen naistenlehti Gloria ja kosmetiikkajätti L’Oreal oikein ovat. Tuolloin Gloria julkaisi lehtensä välissä liitteen Kaunis Gloria, jonka sisällön uutisoitiin sisältäneen pitkälti pelkkiä ylistäviä arvioita L’Orealin tuotteista, sekä yrityksen tuotesuunnittelusta ja toiminnasta ylipäätään. Tämä kaupallinen yhteistyö nähtiin journalismin hyvien tapojen vastaisena, sillä siinä ei ollut merkitty sitä, mikä oli maksettua sisältöä ja mikä taas puolueetonta journalistista sisältöä, vaan niiden raja oli hämärrytetty tavalla, joka koettiin kuluttajan kannalta harhaanjohtavaksi. Ongelman ei nähty rajautuvan vain yhteen aikakausjulkaisuun, vaan toimittaja Ukkola arvioi L’Orealilla ja Sanoma-kustannustalolla olleen suuremmankin sopimuksen mainostilan ostamisesta ja siitä, millaisessa valossa kosmetiikkajätti näytetään.
Naisille suunnattujen aikakauslehtien ja kosmetiikan symbioottinen liitto on kuitenkin ollut jo pitkään tiedossa. Esimerkiksi Harper’s Bazaarin nettisivuilla avoimesti kerrotaan, että jutut sisältävät affiliate-linkkejä. Kyseisiä linkkejä klikkaamalla ja niiden kautta kosmetiikkaa ostamalla Harper’s Bazaar-lehden verkkoversio saa ostoksista ennalta sovitun komission. Voikin pohtia, onko tämä naisten muoti- ja kauneuslehti enää mitään muuta kuin mainoslehti erilaisille tuotteille. Muodin maailmassa menestyvät kuitenkin myös avoimesti mainoslehtisinä toimivat julkaisut, joille on annettu oma hieno nimensäkin, eli Look Book.
Ihmiset kaipaavat säännöllisin väliajoin elämäänsä uusia asioita, mistä johtuen syntyy uusia trendejä ja muotivirtauks
ia. Aikakauslehdet sekä elävät näistä trendeistä, että luovat niitä. Vaikka kosmetiikka on käyttötuote, jota on kulutuksesta johtuen ostettava aina uudestaan, ei kosmetiikkateollisuus nojaa ainoastaan tähän vanhan tuotteen korvaamisen tarpeeseen. Se luo myös uusia tarpeita ja uusia trendejä, joista kuluttaja voi lukea aikakauslehdistä tai nykyään vielä useammin blogeista, Snapchatista tai Instagramista. Se on myös hyvä asia, koska keskiverto kosmetiikan kuluttaja haluaa useimmiten myös ottaa osaa uusiin trendeihin. Trendit myös heijastelevat niitä arvoja, jotka yhteiskunnassa kulloinkin ovat pinnalla.
Läpi ihmiskunnan historian vallitseva kauneustrendi on ollut vaaleaihoisuus, sillä se on perinteisesti ollut vaikea saavuttaa. Suurin osa ihmisistä on työskennellyt fyysisessä työssä pelloilla, jolloin rusketusta ei ole voinut välttää. 20-luvulla rusketus kuitenkin tuli ensi kerran muotiin, samasta syystä. Suurin osa tavallisesta väestä oli siirtynyt agraaritalouden töistä sisälle tehtaisiin tai palvelualalle, joten rusketus alkoikin merkitä mahdollisuutta viettää vapaata aikaa rannalla auringossa, eli toisin sanoen varakkuutta. Joitakin vuosia sitten korealainen ihonhoito löi itsensä läpi länsimaissa. Ei liene sattumaa, että korealainen ihonhoito on tunnettu kymmenen eri askelta sisältävästä jokailtaisesta ihonpuhdistusrituaalista, joka vie ensinnäkin paljon aikaa, jota monilla ei ole. Lisäksi siihen kuuluu kymmenen erilaista ihonhoitotuotetta, joten sen noudattamiseen tarvitaan myös rahaa. Korealaiset ja japanilaiset kasvonaamiot taas nousivat muodikkaiksi Instagramin myötä. Kosmetiikan trendit siis noudattelevat varsin tarkkaan yleisimpiä tuulia työllisyydessä ja vauraudessa.